Ollin kanssa palaveerasimme, katselimme
kuvia ja videoita, fiilisteltiin, ennen kuin varsinaisesti aloitettiin työt. Ollin tapa briiffata on kiinnostava. Hän
ikäänkuin kyllästää ihmisen kaikella mahdollisella informaatiolla fiilikseen,
sanomaan ja käytännön vaatimuksiin liittyen,
ja siltä perinpohjaisuudesta tulee varmuus
tehdä päätöksiä. Kun on vankka informatiivinen pohja, on myös
helpompi tehdä luovia ratkaisuja.
Mikä tässä tuotannossa myös oli erikoista oli
se, että teimme n. 40 eri kuvaa yhden kuvauspäivän aikana.
Kuvat rakennettiin varsin intuitiivisesti ja luovasti, kun monesti mainostuotannoissa
varmistellaan kaikki mahdollinen ihan elottomaksi saakka. Hankin joitain asioita valittujen kuvien
perusteella, juuri tietyt kuvat mielessä pitäen, ja osittain kaikenlaista rekvisiittaa,
arsenaalia, jota sitten käytimme lennossa, päivän edetessä.
Varsinainen kuvauspäivä oli aikamoisen
haipakkaa menoa, purettaessa edellistä ja rakennettaessa
seuraavaa. Mikä siinä oli hauskaa oli, että kaikki
tehtiin siinä hetkessä mailaa puristamatta. Siinä me kätilöinä kaikki toimimme antaen
jokaisen minisetin syntyä itsestään, luottaen prosessiin. Ja vaikka onkin kyse aika yksinkertaisista
pikku jutuista, niin uskon tekotavan näkyvän lopputuloksessa mahdollisesti herkkyytenä,
elävyytenä tai jonain, jota ei pysty sanoin selvittämään.
Johanna Lehtinen, lavastaja
Johanna Lehtinen, lavastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti